Taiteellinen osuus

Suomen tarinat: historiakulttuuri, taide ja muuttuva kansalaisuus -hankkeeseen kuuluu taiteellinen osuus, joka kysyy miten nykytaiteilijat käsittelevät muuttuvaa käsitettä suomalaisuudesta ja millaisia uusia näkökulmia he tarjoavat moninaisen kansakunnan rakentamiseen.

Taiteilijat ja heidän teoksensa valikoituvat avoimen haun kautta ja teokset ovat esillä 2023–2024 yhteistyössä Mannerheim-museon, Helinä Rautavaaran museo, Kulttuurikeskus Caisan ja Gallen-Kallela Museon kanssa.

Lisätietoja yhteistyökumppaneista

The artistic part

The project ”Narratives of Finland: Historical Culture, Arts and Changing Nationality” includes an artistic part which askes how do contemporary artists conceive changes in the understanding of Finnishness and what are the new perspectives they can offer for building a diverse nation.

Artists and their works are selected by open call and the works are presented 2023-2024 in cooperation with Mannerheim Museum, Helinä Rautavaara Museum, Cultural Centre Caisa and Gallen-Kallela Museum.

More information about the open call in English 

AJANKOHTAISTA

Avoin haku taiteilijoille: Muuttuvat tarinat suomalaisuudesta

Open Call for Artists >

Открытый конкурс для художников >

Rabas ohcan dáiddáriidda >   

Öppen ansökan för konstnärer  >  

Avatud konkurss kunstnikele >

طلب مفتوح للفنانين  >  

Codsi furan oo loogu talaggalay farshaxaniistayaasha >

Suomen tarinat: historiakulttuuri, taide ja muuttuva kansalaisuus” -hanke hakee taideteoksia tai taiteellisia prosesseja, jotka haastavat käsityksiä suomalaisuudesta ja tarjoavat uudenlaisia näkökulmia kansakunnan kertomisesta ja muuttuvasta kansalaisuudesta.

Tutkimushankkeemme tutkii historiakulttuurin kautta, miten Suomen ja suomalaisuuden kertomusta rakennetaan ja ylläpidetään sekä miten sen sisällöistä neuvotellaan. Historiakulttuurilla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jossa menneisyyden representaatioita tuotetaan, välitetään ja käytetään yhteiskunnassa. Analysoimalla muun muassa museoiden näyttelyitä sekä fiktio- ja dokumenttielokuvia hanke pyrkii selvittämään, miten historiaa käytetään Suomen kansakunnan ja suomalaisuuden rakentamisessa.

Tällä avoimella haulla pyrimme löytämään uusia taiteellisia keinoja ja lähestymistapoja vallitsevien suomalaisuuden narratiivien haastamiseen ja Suomen historian tulkitsemiseen. Kutsumme mukaan taiteilijoita kertomaan omaa näkökulmaansa muuttuvasta kansalaisuudesta moninaisen yhteiskunnan näkökulmasta.

Olemme kiinnostuneita:

  • uusista näkökulmista moninaisen kansakunnan rakentamiseen
  • moninaisista äänistä kertomassa suomalaisesta menneisyydestä
  • inklusiivisista tulkinnoista suomalaisuudesta nyt ja tulevaisuudessa

Haku on avoin kaikille taiteen aloille. Ehdottamasi teos voi olla esimerkiksi ääni- tai videotaidetta, runo, esitys, kuvataidetta tai jotain muuta minkä parissa haluat työskennellä.

Hanke on sitoutunut moninaisuuteen ja haluamme tuoda esille aliedustettuja näkökulmia. Kannustamme moninaisista taustoista tulevia taitelijoita hakijoiksi riippumatta esimerkiksi alkuperästä, kielestä, kansalaisuudesta, uskonnosta, sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, mahdollisesta toimintaesteestä tai iästä.

Valinnassa otetaan huomioon taiteellisen laadun lisäksi taiteilijan pyrkimys tuoda oma näkökulmansa julkiseen keskusteluun Suomen historiasta ja haastaa suomalaisuuden käsityksiä sekä käytännön toteutusmahdollisuudet hankkeen puitteissa.

Valituille taiteilijoille maksetaan palkkiona 900–2500 € teoksista ja toteutustavoista riippuen.

 

Projektin toteutus ja aikataulu

Valitut teokset, taiteelliset avaukset tai prosessit tuodaan esille yhteistyössä hankkeen yhteistyökumppaneiden Mannerheim-museon, Helinä Rautavaaran museon, Kulttuurikeskus Caisan ja Gallen-Kallelan Museon kanssa. Jokaiseen paikkaan valitaan 1–2 taiteilijan teos, joka tulee olemaan esillä joko osana museon näyttelyä tai Caisan tapauksessa hankkeen järjestämää tapahtumaa. Teosten esille tuomisen yhteydessä järjestetään taiteilijatapaaminen ja keskustelutilaisuus yhdessä Historioitsijat ilman rajoja -järjestön kanssa. Lisäksi teokset dokumentoidaan ja niitä voidaan käyttää osana hankkeen toteuttamaa Kansakuntaa kertomassa -kirjaa (tekeillä, julkaistaan 2024).

  • Mannerheim-museo: huhti–kesäkuu 2023
  • Helinä Rautavaaran museo: syys–joulukuu 2023
  • Kulttuurikeskus Caisa: elo–joulukuun 2023 välisellä ajalla, esitysperiodi ja -kerrat sovitaan valitun taiteilijan kanssa
  • Gallen-Kallelan Museo: helmi–toukokuu 2024

 

Hakemuksessa voit ilmoittaa, mikäli sinulla on kiinnostusta tehdä yhteistyötä jonkin tietyn yllä mainitun tahon kanssa, mutta se ei ole pakollista.

 

Hakemuksen tulee sisältää:

  • Lyhyt kuvaus hakijan motivaatiosta ja ehdotetusta taiteellisesta teoksesta (enintään 1 A4)
  • Näyte teoksesta mikäli se on jo olemassa. Näytettä ei tarvita, jos projektisi on vasta ideointi- ja suunnitteluasteella.
  • CV
  • Portfolio (mielellään linkkinä) tai muu esitys aiemmista taiteellisista töistä
  • Hakemuksen voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Jos nämä kielet ovat ongelmallisia sinulle, ota yhteyttä.

 

Lähetä hakemuksesi osoitteeseen [email protected]  15.12.2022 mennessä.

Lisätietoa: Martina Marti, [email protected]

Lisätietoa hankkeesta: suomentarinat.fi

Hankkeen taiteellisesta osuudesta, avoimesta hausta ja sen toteutuksesta pidetään infotilaisuus perjantaina 11.11. klo 17–19 Globe Art Pointin tiloissa (Malminkatu 5, 00100 Helsinki). Tilaisuuden pääkieli on suomi ja on mahdollista esittää kysymyksiä myös englanniksi. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoa tilasta: www.globeartpoint.fi/our-facilities

Yhteistyökumppanit

Gallen-Kallelan Museo. Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) toteutti nuoruuden unelmansa sakaraharjaisesta linnasta suunnitellessaan ja rakentaessaan Tarvaspään ateljee Laajalahdelle meren äärelle vuosina 1911–13. Vanhaan kulttuuriympäristöön kohonnut rakennus sisältää lukuisia arkkitehtonisia viittauksia niin keskiaikaan kuin renessanssiin sekä ajallisia kerrostumia. Gallen-Kallela haaveili myös hänen oppilailleen tarkoitetuista työtiloista ja hulppeasta talvipuutarhasta, jotka jäivät kuitenkin suunnitelmien asteelle. Taiteilija perheineen asui ja työskenteli Tarvaspäässä vuosina 1911–15 ja 1926–31.  

Akseli Gallen-Kallela näki rakennuksen tulevaisuuden monimuotoisena museona: ”En minä rakenna meitä varten vaan 500 vuotta eteen päin.” Gallen-Kallelan Museo on ollut avoinna yleisölle vuodesta 1961 lähtien. Museo tarjoaa monipuolista ohjelmaa ja toimii Gallen-Kallelaan liittyvän tiedon keskuksena. Näyttelyt tuottavat uutta tietoa Akseli Gallen-Kallelan taiteesta ja kiinnittymisestä ajassa oleviin kulttuurihistoriallisiin aatteisiin ja virtauksiin myös nykytaiteen keinoin.

Kevään 2024 näyttelyssä tarkastellaan Gallen-Kallelan luontosuhdetta, jota määrittää romanttinen asennoituminen suomalaiseen luontoon ja herkistyminen sen yksityiskohdille sekä kannanotot luonnon ja sen pyhyyden puolesta.

Mannerheim-museo on ajassamme elävä kotimuseo, joka avaa rohkeasti uusia näkökulmia sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen. Museon tehtävänä on tuoda esille Suomen Marsalkka Gustaf Mannerheimin yhteiskunnallista merkitystä monitasoisessa kansallisessa ja kansainvälisessä historiallisessa kontekstissa. Suomen 1800- ja 1900-lukujen sekä erityisesti itsenäisen Suomen murrosvaiheiden historia tulee museossa moniäänisesti esiin.

Mannerheim-museo korostaa kulttuurin merkitystä sekä museoiden yleistä roolia yhteiskunnassa, jonka nykytilan tarkka ymmärtäminen vaatii ajan aiempien kerrostuminen tuntemusta. Museon pysyvä näyttely esittelee Gustaf Mannerheimin (1867–1951) yksityiskodin autenttisia interiöörejä. Tarkkana sisustajana tunnettu Mannerheim loi itselleen persoonallisen ja tunnelmallisen kodin, jossa hän asui vuosina 1924–1951. Vaihtuvissa erikoisnäyttelyissä Mannerheimia ja hänen aikaansa tarkastellaan eri teemojen kautta, esimerkiksi vuoden 2023 erikoisnäyttelyn teemana on hyväntekeväisyys ja humanitäärinen työ.

Helinä Rautavaaran museo on Suomen ainoa etnografinen museo, ja myös ainoa naisen elämäntyölle pohjautuva museo Suomessa. Museo on toiminut vuodesta 1998.

Filosofian maisteri, toimittaja ja tutkija Helinä Rautavaara (1928-1998) keräsi esineistöä matkoillaan Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Noin 3 000 yksikön esinekokoelmat painottuvat 1900-luvun afrikkalaiseen ja brasilialaiseen esineistöön. Museossa on muun muassa Suomen laajin länsiafrikkalaisten esineiden kokoelma. Mittava audiovisuaalinen kokoelma ääninauhoja, valokuvia ja videofilmiä Rautavaaran kenttätutkimusmatkoilta täydentää esinekokoelmaa.

Museo jatkaa Rautavaaran perintöä tuomalla yhteen erilaisia ihmisiä ja lisäämällä monin tavoin kulttuurien välistä ymmärrystä ja vuoropuhelua. Aktiivinen yhteistyö lähdeyhteisöjen eli kokoelman todellisten haltijoiden kanssa on ollut tärkeä osa toimintaa aina museon perustamisesta lähtien.

Caisa on 1996 perustettu kulttuurikeskus, joka edistää taiteen ja kulttuurin keinoin Helsingin kehittymistä monimuotoiseksi kaupungiksi. Caisassa järjestetään esityksiä, tapahtumia ja näyttelyitä sekä annetaan taideopetusta. Tiloja on mahdollista myös vuokrata. Kulttuurikeskus Caisa on avoin kaikille!