Taiteellinen osuus

Suomen tarinat: historiakulttuuri, taide ja muuttuva kansalaisuus -hankkeeseen kuuluu taiteellinen osuus, joka kysyy miten nykytaiteilijat käsittelevät muuttuvaa käsitettä suomalaisuudesta ja millaisia uusia näkökulmia he tarjoavat moninaisen kansakunnan rakentamiseen.

Taiteilijat ja heidän teoksensa valikoituivat avoimen haun kautta ja teokset ovat esillä 2023–2024 yhteistyössä Mannerheim-museon, Helinä Rautavaaran museo, Kulttuurikeskus Caisan, Gallen-Kallela Museon ja Vantaan taidemuseon Artsin kanssa.

Lisätietoja yhteistyökumppaneista

Lisätietoja ohjelmasta ja aikataulusta

The artistic part

The project ”Narratives of Finland: Historical Culture, Arts and Changing Nationality” includes an artistic part which askes how do contemporary artists conceive changes in the understanding of Finnishness and what are the new perspectives they can offer for building a diverse nation.

Artists and their works are selected by open call and the works are presented 2023–2024 in cooperation with Mannerheim Museum, Helinä Rautavaara Museum, Cultural Centre Caisa, Gallen-Kallela Museum and Vantaa Art Museum Artsi.

More information about the open call in English 

TAITEILIJAVALINTA

Valitut taiteilijat

Suomen tarinat -hanke julkaisi avoimen haun taiteilijoille marras-joulukuussa 2022. Hakuun vastattiin 151 ehdotuksella laajasti eri taidealoilta: musiikki, teatteri, sirkus, tanssi, runous, kirjallisuus, maalaus-, valokuva-, tekstiili-, keramiikka-, veistos-, sarjakuva-, multimedia-, elokuva- sekä performanssitaide. Hakemusten runsaus ja ehdotusten henkilökohtainen sitoutuminen hankkeen aiheisiin teki ison vaikutuksen hanketiimiin ja valintaraatiin. Olemme erittäin iloisia ja kiitollisia tästä kiinnostuksesta, jokainen ehdotettu taideteos pyrki omalla tavallaan kertomaan tarinaa suomalaisuudesta.

Valintaraati valitsi helmikuussa 2023 yhdeksän taiteilijaa. Heidän teoksissaan kysymykset suomalaisuudesta löytävät omaperäisen, vahvan taiteellisen ilmaisun ja he tuovat siten uusia ääniä keskusteluun Suomen narratiiveista. Mukaan hankkeeseen saatiin myös Vantaan taidemuseo Artsi, jossa nähdään keväällä 2024 Suomen tarinat -hankkeen teoksia.

Valitut taiteilijat ovat:

Ennisofia Salmela Flores käsittelee Kirjeitä Argentiinasta -teoksessa kansallisten identiteettien kokemusta. Argentiinaan muuttanut Salmela Flores pohtii, lakkaako taide olemasta suomalaista, jos hän asuu muualla? Sulkeeko vahva yhteys uuteen kotimaahan pois vanhan? ”Mitä on suomalainen taide? Onko mielekästä määritellä taidetta taiteilijan kansalaisuuden tai asuinpaikkakunnan pohjalta?” Tämän suomalaisen maahanmuuttajan teoksen voi nähdä myös vasta-argumenttina Suomessa vallitsevalle maahanmuuttokeskustelulle. Muistutamme, että myös Suomesta on aina lähdetty muualle eri syistä, joko sotaa pakoon, parempaa toimeentuloa etsimään, töihin, opiskelemaan tai rakkauden perässä.

Salmela Floresin pohdinnat taiteen käsitteen ja taidehistorian eurosentrisyydestä ovat Helinä Rautavaaran etnografiselle museolle tuttuja. Etnografiset kokoelmaesineet nähtiin pitkään konteksteistaan irrotettuina, keräilijöiden ja tutkijoiden omiin tarkoitusperiinsä uudelleen määritteleminä kulttuurisina fragmentteina, joiden merkitys ja status muuttuu erilaisissa museokonteksteissa sen mukaan kuka ne kuratoi, ja millaiseen kontekstiin. Nykyään tunnistetaan paremmin museoesineen hybridi-identiteetti, eli sen samanaikaiset erilaiset identiteetit katsojan näkemyksistä ja uskomuksista riippuen.

Mia Malviniemen ja Mervi Junkkosen Samassa veneessä -videoteoksen idea on syntynyt Malviniemen kohtaamisista ikäihmisten kanssa, heidän tarinoistaan ja luovan tanssin tuokioissa syntyneistä koreografioista. Tuokioissa ikäihmisen muistoista on luotu tanssia ja liikkeitä. Pääosassa ovat olleet läsnäolo, kosketus ja vuorovaikutus mutta myös mielikuvitus, liike sekä heittäytyminen johonkin uuteen. Videon aiheena on tarinankerronta-taide. Malviniemi ja Junkkonen näkevät Suomen tarinat laajasti ja sydämellä.

Teos keskustelee Helinä Rautavaaran museon kokoelmanäyttelyn Länsi-Afrikka-vitriinin teosten ja tarinoiden kanssa. Koululaiset tanssivat opastetulla kierroksella Malin bamana-kansan maanviljelystanssia. Nyt he voivat kokeilla myös Samassa veneessä -teoksen suomalaiseen pienveneilyyn ja kalastamiseen liittyvää koreografiaa. Tanssi yhdistää ihmiskuntaa, sanoi Helinä Rautavaara ja tanssi aina kun oli mahdollisuus!

Nadiye Koçakin Helinä Rautavaaran museoon tuleva mosaiikki-installaatio Yhteys on vielä työn alla. Sillä on museon kannalta kiinnostava sanoma. Museo esittelee jo nyt islamin uskontoa ja islamilaisia kulttuuriperinteitä eri tavoin, mutta Koçak haluaa tuoda teoksellaan mukaan uudenlaisen, raikkaan näkökulman islamilaisen taiteen muodossa. Koçakin mukaan Suomessa keskustelu islamista ja muslimeista keskittyy pitkälti konservatiivisuuteen ja pakolaistaustaan, eikä keskustelussa ja kulttuurisessa mielikuvituksessa jää sijaa sille kauneudelle, symmetrisyydelle ja täydellisyydelle, jota Allah edustaa.

Mia Seppälän yhteisöllinen teos pohjautuu uuteen kunniamerkkien sarjaan, jotka itähelsinkiläiset ja espoolaiset 7. ja 8. luokan oppilaat toteuttavat pohtien ansioita, jotka olisivat tämän päivän ja tulevaisuuden Suomessa kunniamerkin arvoisia. Teos on helppo yhdistää Gustaf Mannerheimiin ja Akseli Gallen-Kallelaan ja sen pyrkimys ”nostaa esiin monikielisyydestä nousevaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa tulkintaa siitä, millaiset ansiot tämän päivän” ja ”tulevaisuuden Suomessa voisivat olla kunniamerkin arvoisia” on kiehtova kysymys. Samankaltaista pohdintaa lienevät Gustaf Mannerheim ja Akseli Gallen-Kallela käyneet sata vuotta sitten; Mannerheim suomalaisia ritarikuntia, Vapaudenristin ritarikuntaa sekä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikuntaa perustaessaan ja Gallen-Kallela suunnitellessaan itsenäistyneen Suomen ensimmäiset kunniamerkit. Dialogi historian ja nykypäivän välillä, lasten ja nuorten näkökulmasta katsottuna, tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman suomalaisuuden tarkasteluun.

Mannerheim-museo esittää oppilaiden uuden kunniamerkkien sarjan keväällä 2023 museon suhteellisen laajan ja monikansallisen kunniamerkkikokoelman vieressä. Uudet kunniamerkit luovutetaan keväällä 2024 käänteisessä luovutusseremoniassa Gallen-Kallelan Museolle.

Özgü Gündeşlioğlun ehdotuksessa taideteokset ujuttautuvat museon ”muuttumattomiin” tiloihin, Gustaf Mannerheimin kodin interiööreihin. Taideteokset yllättävät ja puhuttavat, kehottavat yleisöä pohtimaan integraation ja kuuluvuuden kysymyksiä. Mikä esine kuuluu joukkoon ja mikä ei? Miksi näin on? Kuten Gündeşlioğlu itse pohtii: ”Can a foreigner be a local? What is local?” Taiteilijan näkemyksessä dekonstruoidut ja uudelleen muovatut joutsenveistokset symbolisoivat onnistuneesti yhteiskuntaan integroituneita yksilöitä. Ripoteltuna museon koti-interiööreihin ne kehottavat museokävijää pohtimaan omaa asemaansa ja siihen vaikuttaneita seikkoja, sekä tarkastelemaan yhteiskunnan monimuotoisuutta.

Integroitumisen ja kuuluvuuden kysymykset eivät ole vieraita Gustaf Mannerheiminkaan kohdalla. Nykypäivänä, ehkäpä hieman erheellisesti, suomalaisuuden ja kansallisuuden esikuvaksi valjastettu Mannerheim oli itse aikanaan kosmopoliitti, kotonaan monessa maassa ja paikassa. Hänen kotinsa on tulvillaan ympäri maailmaa tuotuja esineitä, jotka liittyvät eri maihin ja kulttuureihin. Moninaisissa kulttuuripiireissä luoviva Mannerheim tuo integraatiokeskusteluun oman vivahteensa, ja yhteiskunnallisten ja monikansallisuuteen liittyvien kysymysten pohdinta juuri hänen kodissaan on kiehtova ajatus.

Harold Hejazin tietokonepelimainen esitys Adventures of Harriharri esitetään Kulttuurikeskus Caisassa. Interaktiivinen esitys kuljettaa katsojia taiteilijan Alter Ego Harriharrin opastettuna virtuaalisen Suomen läpi. Matkalla Harriharri kohtaa erilaisia mutkia, jotka estävät hänen sisäänpääsyään suomalaiseen yhteiskuntaan. Pelin avulla yleisö saa kokea, millä tavalla hahmo kohtaa rasismia ja syrjäytymistä.

Esitys sopii erinomaisesti hankkeeseen, koska se käsittelee kansallisuuden käsitteen muuttumiseen liittyviä kysymyksiä ja suomalaisuuden uudelleen kuvittelemista. Esitys hyödyntää esimerkiksi nauhoituksia POC suomalaisten haastatteluista, joissa kerrotaan rasismin ja syrjinnän kokemuksista. Näin ollen se kytkeytyy vahvasti Caisan omiin arvoihin ja tavoitteisiin, joiden mukaan halutaan kehittää Helsinki monimuotoiseksi kaupungiksi, jossa kaikki saisivat kokea turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Vantaan taidemuseo Artsin yhteistyökumppaniksi valikoitui ukrainalainen multimediataiteilija Spartak Khachanov. Khachanov on maanpaossa oleva taiteilija ja poliittinen pakolainen, joka asuu ja työskentelee tällä hetkellä Vantaalla. Turvapaikanhakuaikana taiteilija asui Vantaan vastaanottokeskuksessa, jossa hän sai myös inspiraationsa uusimpiin teoksiinsa.

Khachanovin teokset käyvät kiinnostavaa dialogia Artsin vuoden 2024 kokoelmanäyttelyn kanssa. Näyttelyn teemana on koti, jota lähestytään eri näkökulmista käsin. Khachanovin vastaanottokeskuksen arkea tarkastelevat teokset herättävät pohtimaan muun muassa, kuinka määrittelemme kodin. Tarkastellessaan pakolaisuuden, maahanmuuton ja kotouttamisen teemoja teokset kytkeytyvät vahvasti myös keskusteluun muuttuvista suomalaisista narratiiveista.

Artsin tuleva kokoelmanäyttely ajoittuu Vantaan kaupungin 50-juhlavuoteen, jonka teema on ”Kotona Vantaalla”.

Gallen-Kallelan Museossa nähdään Sara Moayedin teoskokonaisuus Ode to heterotopia, joka juontaa juurensa kahden kulttuurin rajatilasta, iranilaisen ja suomalaisen kulttuurin vuoropuhelusta. Moaydein teoksessa iranilaisesta kulttuurista kumpuavat perinteiset tekstiili- ja mosaiikkitaiteen menetelmät punoutuvat suomalaiseen taideteollisuuteen ja leikittelevät ajatuksella kokonaistaideteoksesta. Sara Moayedin ryijyissä iranilainen gabbeh yhdistyy suomalaiseen ryijyyn. Ornamentaaliset muodot johdattelevat ajatukset Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemiin moderneihin ryijyihin ja suomalaisen designin varhaisiin tähtihetkiin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Moayedin teokset herättelevät pohdiskelemaan kysymyksiä kulttuurisen identiteetin moninaisuudesta ja taideteosten taustalla soljuvista vaikutteiden tihentymistä.  Kansainvälistä, kansallista vai henkilökohtaista – nämä olivat myös Gallen-Kallelaa askarruttaneita kysymyksiä hänen suunnitellessaan varhaisia taideteollisia teoksiaan luonnonornamenttisine muotoineen. 

Taiteellisen osuuden ohjelma ja aikataulu

Mannerheim-museo, Mannerheim-museet 21.4.-31.7.2023

Özgü Gündeşlioğlu: (un)intended collaboration, keramiikka-installaatio / keramikinstallation / ceramic installation

Mia Seppälä & Puistopolun Peruskoulun 7. luokan oppilaat: Uudet kunniamerkit, veistos/kunniamerkki / skulptur/ordenstecken / sculpture/mark of honor

Kulttuurikeskus Caisa, 24.-26.8.2023, klo 19:30, 27.8.2023, klo 17:00

Harold Hejazi: Adventures of Harriharri — Episode III, videopeliesitys / videospelsföreställning / video game performance 

Helinä Rautavaaran museo, 12.10.2023-18.2.2024

Nadiye Koçak: Yhteys, mosaiikkiteos / mosaik / mosaic

Mia Malviniemi & Mervi Junkkonen: Samassa veneessä, dokumentti/tanssielokuva / dokumentär/dansfilm / documentary/dance film

Ennisofia Salmela Flores: Kirjeitä Argentiinasta, kirjeitä / brev / letters

Vantaan taidemuseo Artsi, 12.1.-1.9.2024

Spartak Khachanov: The Impersonal, multimedia projekti / multimediaprojekt / multimedia project

Gallen-Kallela Museo, 10.2.-26.5.2024

Sara Moayed: Ode to Heterotopia, penkki ja ryijy installaatio / bänk och rya installation / rug and furniture installation

Mia Seppälä: Uudet kunniamerkit, luovutusseremonia / överlämningsceremoni / handover ceremony

HAKU

Avoin haku taiteilijoille: Muuttuvat tarinat suomalaisuudesta

Open Call for Artists >

Открытый конкурс для художников >

Rabas ohcan dáiddáriidda >   

Öppen ansökan för konstnärer  >  

Avatud konkurss kunstnikele >

طلب مفتوح للفنانين  >  

Codsi furan oo loogu talaggalay farshaxaniistayaasha >

Suomen tarinat: historiakulttuuri, taide ja muuttuva kansalaisuus” -hanke hakee taideteoksia tai taiteellisia prosesseja, jotka haastavat käsityksiä suomalaisuudesta ja tarjoavat uudenlaisia näkökulmia kansakunnan kertomisesta ja muuttuvasta kansalaisuudesta.

Tutkimushankkeemme tutkii historiakulttuurin kautta, miten Suomen ja suomalaisuuden kertomusta rakennetaan ja ylläpidetään sekä miten sen sisällöistä neuvotellaan. Historiakulttuurilla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jossa menneisyyden representaatioita tuotetaan, välitetään ja käytetään yhteiskunnassa. Analysoimalla muun muassa museoiden näyttelyitä sekä fiktio- ja dokumenttielokuvia hanke pyrkii selvittämään, miten historiaa käytetään Suomen kansakunnan ja suomalaisuuden rakentamisessa.

Tällä avoimella haulla pyrimme löytämään uusia taiteellisia keinoja ja lähestymistapoja vallitsevien suomalaisuuden narratiivien haastamiseen ja Suomen historian tulkitsemiseen. Kutsumme mukaan taiteilijoita kertomaan omaa näkökulmaansa muuttuvasta kansalaisuudesta moninaisen yhteiskunnan näkökulmasta.

Olemme kiinnostuneita:

  • uusista näkökulmista moninaisen kansakunnan rakentamiseen
  • moninaisista äänistä kertomassa suomalaisesta menneisyydestä
  • inklusiivisista tulkinnoista suomalaisuudesta nyt ja tulevaisuudessa

Haku on avoin kaikille taiteen aloille. Ehdottamasi teos voi olla esimerkiksi ääni- tai videotaidetta, runo, esitys, kuvataidetta tai jotain muuta minkä parissa haluat työskennellä.

Hanke on sitoutunut moninaisuuteen ja haluamme tuoda esille aliedustettuja näkökulmia. Kannustamme moninaisista taustoista tulevia taitelijoita hakijoiksi riippumatta esimerkiksi alkuperästä, kielestä, kansalaisuudesta, uskonnosta, sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, mahdollisesta toimintaesteestä tai iästä.

Valinnassa otetaan huomioon taiteellisen laadun lisäksi taiteilijan pyrkimys tuoda oma näkökulmansa julkiseen keskusteluun Suomen historiasta ja haastaa suomalaisuuden käsityksiä sekä käytännön toteutusmahdollisuudet hankkeen puitteissa.

Valituille taiteilijoille maksetaan palkkiona 900–2500 € teoksista ja toteutustavoista riippuen.

 

Projektin toteutus ja aikataulu

Valitut teokset, taiteelliset avaukset tai prosessit tuodaan esille yhteistyössä hankkeen yhteistyökumppaneiden Mannerheim-museon, Helinä Rautavaaran museon, Kulttuurikeskus Caisan ja Gallen-Kallelan Museon kanssa. Jokaiseen paikkaan valitaan 1–2 taiteilijan teos, joka tulee olemaan esillä joko osana museon näyttelyä tai Caisan tapauksessa hankkeen järjestämää tapahtumaa. Teosten esille tuomisen yhteydessä järjestetään taiteilijatapaaminen ja keskustelutilaisuus yhdessä Historioitsijat ilman rajoja -järjestön kanssa. Lisäksi teokset dokumentoidaan ja niitä voidaan käyttää osana hankkeen toteuttamaa Kansakuntaa kertomassa -kirjaa (tekeillä, julkaistaan 2024).

  • Mannerheim-museo: huhti–kesäkuu 2023
  • Helinä Rautavaaran museo: syys–joulukuu 2023
  • Kulttuurikeskus Caisa: elo–joulukuun 2023 välisellä ajalla, esitysperiodi ja -kerrat sovitaan valitun taiteilijan kanssa
  • Gallen-Kallelan Museo: helmi–toukokuu 2024

 

Hakemuksessa voit ilmoittaa, mikäli sinulla on kiinnostusta tehdä yhteistyötä jonkin tietyn yllä mainitun tahon kanssa, mutta se ei ole pakollista.

 

Hakemuksen tulee sisältää:

  • Lyhyt kuvaus hakijan motivaatiosta ja ehdotetusta taiteellisesta teoksesta (enintään 1 A4)
  • Näyte teoksesta mikäli se on jo olemassa. Näytettä ei tarvita, jos projektisi on vasta ideointi- ja suunnitteluasteella.
  • CV
  • Portfolio (mielellään linkkinä) tai muu esitys aiemmista taiteellisista töistä
  • Hakemuksen voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Jos nämä kielet ovat ongelmallisia sinulle, ota yhteyttä.

 

Lähetä hakemuksesi osoitteeseen [email protected]  15.12.2022 mennessä.

Lisätietoa: Martina Marti, [email protected]

Lisätietoa hankkeesta: suomentarinat.fi

Hankkeen taiteellisesta osuudesta, avoimesta hausta ja sen toteutuksesta pidetään infotilaisuus perjantaina 11.11. klo 17–19 Globe Art Pointin tiloissa (Malminkatu 5, 00100 Helsinki). Tilaisuuden pääkieli on suomi ja on mahdollista esittää kysymyksiä myös englanniksi. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoa tilasta: www.globeartpoint.fi/our-facilities

Yhteistyökumppanit

Gallen-Kallelan Museo. Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) toteutti nuoruuden unelmansa sakaraharjaisesta linnasta suunnitellessaan ja rakentaessaan Tarvaspään ateljee Laajalahdelle meren äärelle vuosina 1911–13. Vanhaan kulttuuriympäristöön kohonnut rakennus sisältää lukuisia arkkitehtonisia viittauksia niin keskiaikaan kuin renessanssiin sekä ajallisia kerrostumia. Gallen-Kallela haaveili myös hänen oppilailleen tarkoitetuista työtiloista ja hulppeasta talvipuutarhasta, jotka jäivät kuitenkin suunnitelmien asteelle. Taiteilija perheineen asui ja työskenteli Tarvaspäässä vuosina 1911–15 ja 1926–31.  

Akseli Gallen-Kallela näki rakennuksen tulevaisuuden monimuotoisena museona: ”En minä rakenna meitä varten vaan 500 vuotta eteen päin.” Gallen-Kallelan Museo on ollut avoinna yleisölle vuodesta 1961 lähtien. Museo tarjoaa monipuolista ohjelmaa ja toimii Gallen-Kallelaan liittyvän tiedon keskuksena. Näyttelyt tuottavat uutta tietoa Akseli Gallen-Kallelan taiteesta ja kiinnittymisestä ajassa oleviin kulttuurihistoriallisiin aatteisiin ja virtauksiin myös nykytaiteen keinoin.

Kevään 2024 näyttelyssä tarkastellaan Gallen-Kallelan luontosuhdetta, jota määrittää romanttinen asennoituminen suomalaiseen luontoon ja herkistyminen sen yksityiskohdille sekä kannanotot luonnon ja sen pyhyyden puolesta.

Mannerheim-museo on ajassamme elävä kotimuseo, joka avaa rohkeasti uusia näkökulmia sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen. Museon tehtävänä on tuoda esille Suomen Marsalkka Gustaf Mannerheimin yhteiskunnallista merkitystä monitasoisessa kansallisessa ja kansainvälisessä historiallisessa kontekstissa. Suomen 1800- ja 1900-lukujen sekä erityisesti itsenäisen Suomen murrosvaiheiden historia tulee museossa moniäänisesti esiin.

Mannerheim-museo korostaa kulttuurin merkitystä sekä museoiden yleistä roolia yhteiskunnassa, jonka nykytilan tarkka ymmärtäminen vaatii ajan aiempien kerrostuminen tuntemusta. Museon pysyvä näyttely esittelee Gustaf Mannerheimin (1867–1951) yksityiskodin autenttisia interiöörejä. Tarkkana sisustajana tunnettu Mannerheim loi itselleen persoonallisen ja tunnelmallisen kodin, jossa hän asui vuosina 1924–1951. Vaihtuvissa erikoisnäyttelyissä Mannerheimia ja hänen aikaansa tarkastellaan eri teemojen kautta, esimerkiksi vuoden 2023 erikoisnäyttelyn teemana on hyväntekeväisyys ja humanitäärinen työ.

Vantaan taidemuseo Artsin log

Vantaan taidemuseo Artsi on Myyrmäessä toimiva nykytaiteenmuseo, joka pitää huolta, säilyttää, tutkii ja kerryttää myös Vantaan mittavaa taidekokoelmaa. Nykytaiteen ohella Artsi painottaa katu-, graffiti- ja performanssitaidetta. Artsi toimii oppimisympäristönä ja keskusteluareenana erilaisille nykytaiteen ja taidekasvatuksen ilmiöille. Museolla on näyttelyitä myös Tikkurilassa Galleria K:ssa, jonka toiminnasta Artsi vastaa yhdessä Vantaan taiteilijaseuran kanssa. Artsi on kaikille avoin, maksuton museo.

Helinä Rautavaaran museo on Suomen ainoa etnografinen museo, ja myös ainoa naisen elämäntyölle pohjautuva museo Suomessa. Museo on toiminut vuodesta 1998.

Filosofian maisteri, toimittaja ja tutkija Helinä Rautavaara (1928-1998) keräsi esineistöä matkoillaan Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Noin 3 000 yksikön esinekokoelmat painottuvat 1900-luvun afrikkalaiseen ja brasilialaiseen esineistöön. Museossa on muun muassa Suomen laajin länsiafrikkalaisten esineiden kokoelma. Mittava audiovisuaalinen kokoelma ääninauhoja, valokuvia ja videofilmiä Rautavaaran kenttätutkimusmatkoilta täydentää esinekokoelmaa.

Museo jatkaa Rautavaaran perintöä tuomalla yhteen erilaisia ihmisiä ja lisäämällä monin tavoin kulttuurien välistä ymmärrystä ja vuoropuhelua. Aktiivinen yhteistyö lähdeyhteisöjen eli kokoelman todellisten haltijoiden kanssa on ollut tärkeä osa toimintaa aina museon perustamisesta lähtien.

Caisa on 1996 perustettu kulttuurikeskus, joka edistää taiteen ja kulttuurin keinoin Helsingin kehittymistä monimuotoiseksi kaupungiksi. Caisassa järjestetään esityksiä, tapahtumia ja näyttelyitä sekä annetaan taideopetusta. Tiloja on mahdollista myös vuokrata. Kulttuurikeskus Caisa on avoin kaikille!