Rami Mähkä, Aleksi Marti, Jukka Kortti ja Mari Viita-aho Veronan yliopiston edessä. Kuva: Tuomas Tepora

Suomen tarinat Veronassa

Suomen tarinat on mukana kansainvälisessä ISCH (International Society of Cultural History) konferenssissa Veronassa, Italiassa 2.–5.8.2022. Konferenssin avajaispäivänä hankkeellamme oli paneeli, jossa esittelimme tähän asti tehtyä työtä.

Kansainvälisen kulttuurihistorian seuran konferenssin teemana on tänä vuonna uskomukset, niiden rakentaminen ja niihin liittyvät kulttuurit. Puheenvuorot käsittelevät esimerkiksi pandemian aikana kiertäneitä salaliittoteorioita, lehdistöä ja valheellisia uutisia, ja noituutta. Nykytodellisuuden representoimisen tavat ja niiden ymmärrys on konferenssin keskiössä.

Suomen tarinat tutkiessaan suomalaisuuden representoimista erilaisilla alustoilla on näiden kysymysten ytimessä. Paneelimme aloitti hankkeen johtaja Jukka Kortti, joka puhui tutkimuksemme yhteisistä teoreettisista taustoista ja historiakulttuurin käsitteestä. Historiakulttuuri on Jörn Rüsenin luoma käsite, joka viittaa historian esittämiseen erilaisissa kulttuurin instituutioissa. Suomen tarinat analysoi historiakulttuuria fiktioiden ja dokumenttielokuvien, museonäyttelyiden ja historian opetuksen foorumeilla.

Mari Viita-aho kertoi tekeillä olevan näyttelytutkimuksen vaiheesta. Suomen tarina -näyttelyn tekijöitä on haastateltu ja aineisto koossa. Näyttelyn tekoprosessi heijastelee museoalan kansainvälisiä muutoksia ja keskeisiä ongelmanasetteluja. Näyttelyn tavoitteista kertoo omaa tarinaansa myös sen vastaanotto. Aleksi Marti esitteli Kansallismuseossa viime talvena toteutetun kävijätutkimuksen keskeisiä tuloksia. Tutkimuksessa ilmeni esimerkiksi, että kävijät luottavat vahvasti museon välittämään tietoon.

Lopuksi Rami Mähkä johdatti keskustelun museoista kansallistunteen toiseen äärilaitaan: jääkiekkoon ja Suomen maailmanmestaruuksien voitonjuhliin. Puheenvuorossa vilahtelivat meemit, elokuvatrailerit, ja ilmiöksi muuttunut kansallinen voitonhuuma.

Veronassa lämpötila on noussut yli 30:een asteeseen päivittäin. Illalliset Adige-joen ravintoloissa, kaskaiden jatkuva siritys ja kaupungin kapeat, mutkaiset kadut ovat kehystäneet keskusteluja talvisodasta, Helsingin yliopiston tulevaisuudesta, historian muutoksista ja kansallisuuden häilyvästä ytimestä. Osa keskusteluista siirtynee muuttuneessa muodossa idullaan olevaan, tutkimustamme kokoavaan kirjaan Kansakuntaa kertomassa.