Suomen tarinat -hanke vieraili Euroopan yhteiskuntahistorioitsijoiden (ESSHC) konferenssissa Göteborgissa 12.-15.4.2023. Hankkeemme järjesti konferenssissa oman paneelin otsikolla ”Changing historical culture: Narrating a nation in state of flux”. Meillä oli kunnia saada session kommentaattoriksi yksi nationalismitutkimuksen kärkinimistä, professori Stefan Berger Bochumin yliopistosta. Paneelin alussa Jukka Kortti esitteli Suomen tarinat -hankkeen lähestymistapaa historiakulttuurin tutkimiseen ja keskeistä käsitteistöä, joka nojaa erityisesti saksalaiseen Geschichtskultur –perinteeseen. Mari Viita-Aho tarkasteli omassa esityksessään Kansallismuseon ”Suomen tarina” -näyttelyn rakentamista kriittisen kulttuuriperintötutkimuksen näkökulmasta arvioimalla muun muassa, mitä näyttelyyn oli sisällytetty, mitä jätetty ulkopuolelle ja miten arkaluonteiset aiheet oli esitetty. Lisäksi esityksessä pohdittiin esteettisen ilmaisun suhdetta historiallisen tietoon. Kolmannessa esityksessä Aleksi Marti tarkasteli, millaisten narratiivisten mallikaavojen avulla lukiolaiset hahmottavat Suomen roolia toisessa maailmansodassa vertailukohtanaan 1990-luvun uuspatrioottinen historiakulttuuri. Lisäksi esityksessä pohdittiin, miten tutkimuksen löydökset tukevat hankkeen laajempaa hypoteesia suomalaisen historiakulttuurin moninaistumisesta ja muuttumisesta ”särkyneeksi peiliksi”, jossa yhden historiakertomuksen sijasta menneisyys näyttäytyy moninaisena ja erilaisia historiakäsityksiä sekä tulkintoja heijastavana. Paneelin myöhäisestä ajankohdasta huolimatta saimme mukaan aktiivisen ja kansainvälisen yleisön, jossa ei yllätykseksemme ollut mukana yhtään suomalaista. Esityksiä seuranneessa keskustelussa pohdittiin muun muassa suomalaisen ja pakistanilaisen historiakulttuurin samankaltaisuutta, kansallismuseoiden poliittisuutta sekä historiakulttuurissa ilmenevien narratiivisten mallikaavojen pysyvyyden ja muuttuvuuden problematiikkaa. Professori Stefan Berger nosti esiin laajempana kysymyksenä myös omissa tutkimuksissaan aiemmin käyttämänsä ”särkynyt peili” -metaforan mielekkyyden: onko käsite kuitenkin liian negatiivisesti latautunut, peilin sirpaleista on vaikea heijastaa omaa kuvaansa? Paljon pohtimisen arvoisia kysymyksiä! Konferenssi tarjosi kokonaisuudessaan todella laajan kattauksen mielenkiintoisia esityksiä, joista mieleen jäivät etenkin roundtable -keskustelut muistitietotutkimuksen ja kollektiivisen identiteetin käsitteiden pulmallisuudesta sekä ”Heritages of Hunger”-projekti, jossa tutkitaan ja vertaillaan nälänhätien, muun muassa Suomen nälkävuosien ja Ukrainan holodomorin muistamista ja opettamista eri valtioissa sekä nälänhätien ylirajaisia ulottuvuuksia. Konferenssien keskeistä antia ovat tietysti aina myös epäviralliset keskustelut käytävillä ja kuppiloissa, joissa pohdittiin tällä kertaa muun muassa pubivisojen merkityksellisyyttä.
Menu