Hanke

Hankkeen tavoitteet ja tutkimuskohteet

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa suomalaisen historiakulttuurin välittämistä narratiiveista sekä siitä, millaisia merkityksiä moninaistuva yhteiskunta niille asettaa. Hanke keskittyy etenkin historiakulttuurin esteettiseen puoleen – siihen, mikä on Suomen historian taiteellisen ilmaisun suhde institutionaaliseen ja toisaalta akateemiseen historiaan.

Tutkimuskohteena on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlintaan liittyviä institutionaalisia tahoja: Suomen Kansallismuseon Suomen tarina -näyttely sekä valtioneuvoston Suomi100 -juhlavuosiprojektiin hyväksytyt ja siitä rahoitetut fiktio- ja dokumenttielokuvat.

Projektin tulokset kertovat, millaisena Suomi esitetään kansakuntana, yhteiskuntana ja sosiaalis-kulttuurisena tarinana niin monitieteisen tutkimuksen kuin taiteellisen ilmaisun keinoin. Projekti luo synteesinomaisen kokonaistulkinnan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaan liittyvistä historiakulttuurisista ja esteettisistä representaatioista.

Hankkeen ainutlaatuisuus juontuu sen ideasta lähestyä historiakulttuurin välittämiä narratiiveja taiteellisen esittämisen kautta ja tarkastella kansallisuutta moninaisuuden näkökulmasta. Kun suomalaisuuden merkityksiä avataan ja laajennetaan, voidaan Suomea ymmärtää paremmin tulevaisuudessa.

KUVATIEDOT:
1. Kannisto Väinö: Kallion yhteiskoulun oppilaat pelaavat pesäpalloa Haapaniemen kentällä 1930–1940. Helsingin kaupunginmuseo.
2. Tommi Hynynen: stillkuva elokuvasta 1995
3.
Uuno Laukka: Tasapainoaisti on järkkynyt kranaatin räjähtäessä. Aseveli ohjaa horjuvaa kulkua joukkosidontapaikalle. Arkistokuvamateriaalia elokuvasta Sodan murtamat.
4. Malla Hukkanen, Sputnik Oy: Stillkuva Aki Kaurismäen elokuvasta Toivon tuolla puolen.
5. UA Saarinen: Kalle Hagert perheineen 29.1.1955. JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto.
6. Osa Edvard Iston teoksesta Hyökkäys, vuodelta 1899. Suomen kansallismuseo.

Suomen kansallismuseon rakennus ulkoapäin ja Suomi100-juhlavupoden logo

Hankeen esittämät kysymykset

1.

Miten historiallista narratiivia luodaan ja rakennetaan instituutioiden tasolla?

• Millaista narratiivia Suomen historiasta virallinen historiakulttuuri (Kansallismuseo, Suomi100) pyrkii välittämään?

• Mikä on Suomen historian taiteellisten representaatioiden suhde viralliseen historiakulttuuriin?

2.

Mikä on akateemisen historiantutkimuksen asema historiakulttuurissa?

• Mikä on akateemisen historiantutkimuksen suhde valtiollisen museon esittämään itsenäisen Suomen historiaan?

• Mikä on akateemisen historiantutkimuksen suhde taiteellis-esteettiseen ilmaisuun Suomen historiasta?

3.

Millaisia historiakäsityksiä kulttuurisesti moninaisen yhteiskunnan kansalaisilla on ja miten ne resonoivat yhteiskunnan vallitsevan historiakulttuurin kanssa?

• Miten globalisaatio ja yhteiskunnan moninaistuminen näkyvät Suomen historiasta kerrotuissa narratiiveissa?

• Miten moninaisista taustoista tulevat kansalaiset kokevat virallisten instituutioiden välittämän narratiivin Suomen historiasta?

Hanketta rahoittaa koneen säätiö.